Loppu syksyllä vaivannut ylirasitustilasta pois pääseminen vei yllättävän kauan. Kokemuksena se oli hyvin vastenmielinen ja turhauttava. Unettomuus, ruokahaluttomuus ja rytmihäiriöt piinasivat pitkään. Nyt olen yrittänyt olla tarkempi ja kuunnellut olotilojani enemmän. Kisojen jälkeen, kun sain ruokaa musta tuli oikea Duracell-pupu. Virtaa tuntui olevan ihan hemmetisti ja siksi hämäännyin enkä epäillyt missään vaiheessa, että menisin ylikuntoon. Sitä oli vaikeaa tajuta, kun dieetin loppupuolella, lähellä kisoja vointi oli niin surkean väsynyt ja yhtäkkiä kisojen jälkeen voimaa olikin vaikka mihin. Kroppa oli ollut lujilla kuukausi tolkulla, se vaati lepoa.
Treenien äärimmilleen vieminen on mahdollista, kun ei tarvitse treenata yksin, aina mukana on varmistaja ja piiskaaja. Ylikunnon riski on suuri, kun hermostoa ärsytetään kovalla kädellä jokaisessa treeneissä. Normitilaan pääseminen tuntui uskomattoman hyvältä ja olin ajoittain aivan hämmennyksissäni, kun voimatasot nousivat syvästä kuopasta suorastaan pilviin. Ylikunnossa lämmittelypainotkin jäi nostamatta tai ne tuli päälle.
Ruokavaliossa on nyt hyvin kaloreita ja nälkää ei juurikaan tarvitse kärsiä. Noudatan edelleen tarkasti valmentajan laatimaa ruokavaliota ja se toimii mielestäni hyvin. Haluan valmistautua seuraaviin kisoihin mahdollisimman huolellisesti ja se vaatii sen, että syön riitäävästi laadukasta ruokaa ja treenaan täysillä. Se on hyvä yhtälö, johon luotan ja uskon, että tämä tuo tulosta seuraavia kisoja katsoen.
 |
| Treeniruoka. |
Joulukuussa aloitin uuden treeniohjelman. Ohjelma painottuu raskaisiin, suoriin sarjoihin, se oli toiveeni Matille, kun hän kysyi millaista ohjelmaa toivon. Aiemmin on ollut enemmän supereita ja sarjat olivat vähän pidempiä. Nyt keskityn raskaaseen työhön, hyvillä tekniikoilla enkä tällä hetkellä juurikaan käytä erikoistekniikoita. Kahdestaan treenatessa pakkotoistot on luonnollisesti kylläkin käytössä, koska jokainen sarja viedään aina totaalisesti loppuun. Pudotukset, negatiiviset ym variaatiot otan käyttöön sitten kun haluan vaihtelua treeniin tai tehostaa sitä. Nyt ajetaan uutta ohjelmaa kaikessa rauhassa sisään. Olen huomannut, että etenkin selkä ja olkapäät saa nyt ihan erioloista ärsykettä kuin edeltävässä ohjelmassa. Olkapäätreenissä helvetinliekit alkaa nuolemaan jo ensimmäisen sarjan jälkeen. Raskaat painot tehoaa!
Olkapäätreeni on aina ollut se mieleisin treenini. Siinä motivaatio on hyvin korkealla ja kehittymistoiveet vieläkin korkeammalla. Olkapäät eivät voi koskaan olla liian isot tai en ainakaan ole nähnyt liian isoja. Aiemmin riesana olleet olkapäiden vaivat ja niiden liikerajoitteet olen saanut kokonaan pois, kun olen uskollisesti tehnyt ns. kuntouttavia tukiliikkeitä niille. Pidän olkapäiden huolellista lämmittelyä valtavan tärkeänä asiana aina ennen treeniä. Tosin en lähde treenaamaan mitään muutakaan lihasryhmää ilman kunnon lämmittelyitä. Lämmittelyt teen aina painoilla ja etenen lähelle varsinaisia sarjapainoja, jonka jälkeen alkaa työosuus. Cardiolaitteita en käytä edes jalkojen lämmittelyissä. Rautaa vaan liikkeelle, niin sillä kyllä lämpiää lihas kuin lihas:)
Vatsaliikkeissä olen ottanut voimakkaasti mukaan syviä vatsalihaksia kehittävät liikkeet. Hooveria pidän jonkinlaisena mittarina syvien vatsojen kunnosta. Kun syvät vatsalihakset on kovassa tikissä, vatsa näyttää myös lättänämmältä ja bodyfitnesissä se on ihan suotavaa, tulee kivempi sivunäkymä kehosta. Tässä minulla on erityisesti parannettavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti