perjantai 18. heinäkuuta 2014

Elämäni ensimmäinen ulkotreeni

Oli hienoa päästä kerrankin mukaan ulkotreeneihin. En osannut kuin vähän aavistella mitä tuleman pitää, kokemusta kun ei tälläisistä treeneistä ole. Jännitin taas kerran, että miten aeroobinen kuntoni kestää treenin läpiviemiseen...täytyy kyllä myöntää, että äärirajoille mentiin aika vahvasti.

                                                       Tässä oli meidän leikkikenttä. 

Ohjelmassa oli ensin alkulämmittely, jonka jälkeen ei voinut olla enää mikään paikka kylmänä. Mäkijuoksua, punnerruksia, kyykkyjä ja taas mäkeä ylös alas....huh! Sitten vaan varsinaista hommaa tekemään.



Oli renkaan vetoa eteenpäin ja taaksepäin, renkaan kuljetusta poikittain ja lekalla hakkaamista, hauskaa puuhaa! Tehokasta agressioiden purkua:) Kyykättin ja askelkäveltiin painojen kanssa jne.







Treenissä vuorotteli  ns. voima- ja sykkeen nosto-osit. Noi voimaosiot oli hauskoja, MUTTA ne juoksut ja mäkivedot...yyhyyyhhh...silloin meinas kuolo korjata. Emmä osaa enää juosta!

 Kovasti tehtiin töitä pakaroilla ja reisillä ja sarjat oli pitkiä, huomattavasti pidempiä kuin mihin on  salitreenissä tottunut. Oli jännä tunne lähteä juoksemaan mahdollisimman lujaa vauhtia, kun oli juuri kyykännyt ja vetänyt maasta yms. Jalat ei toiminut ollenkaan niinkuin piti. Järki sanoi; juokse, liikuta niitä jalkoja, mutta jalat meinasi lähteä alta ja reidet oli hitaat ja jäykät puupökkelöt. Sykkeet oli maksimissa ja välillä tuli tunne, että en oikeesti enää jaksa, tunnin vetäjä, Anton oli kuitenkin armoton ja huusi, että antaa mennä vaan, tää homma on päästä kiinni! No, niinhän taisi olla, kyllä sitä vaan jaksoi:)



Happea välillä...tai sitten Anton nuhtelee laiskottelusta. 


Tehokas treeni takana. Uusiksihan tämä on otettava, tottakai!! Tämä oli hyvää vaihtelua tälläiselle "vain" salia harrastavalle ihmiselle. Kroppa sai pikkuisen erilaista ärsykettä. 

Treeneistä seuraavana aamuna takapuoli oli niin kipeä, että liikkeelle lähtö oli kankeaa kuin mummolla ja kipu pakaroissa sellaista, että istumaan sai laskeutua ajatuksen kanssa:) Olishan se harmittanut valtavasti, jos sellaisella rääkillä ei olisi tullut edes kipeäksi.







1 kommentti: