Huoli aerobisesta kunnosta:)

Entisenä pitkän matkan juoksijana ja jumppapirkkona mieltäni oli pitkään vaivannut se, miten aeroobisen kuntoni on käynyt, kun ainoa varsinainen aerobinen suoritus on ollut vain matalasykkeinen kävely. Korkeasykkeistä aeroobista treeniä en ole tehnyt ainakaan kahteen vuoteen. Toki salilla syke on ajoittain pilvissä, mutta sitä ei nyt lasketa.

No, mitäpä sitä sen enempää miettimään, asia piti testata. Varasin Elixiasta Spinningtunnin ja lähdin pelon sekaisin tuntein sinne. Täytyy myöntää, että vähän hirvitti...tai aika paljonkin. Putoaisinko pyörän päältä jo heti alkuunsa, kestääkö pumppu tuollaista menoa enää ollenkaan.

Otin alkulämmöt turvallisesti salin puolella smith:ssä kyykkäillen ja sittenpä vaan pyörän päälle polkemaan. Tunti lähti mukavasti käyntiin ja tunnin vetäjä osasi hommansa:) Hikosin ihan pirusti, lätäköt lattialla suurenivat tunnin loppua kohden. Sain otettua kaiken irti itsestäni, pumppu hakkasi maksimissa, mutta taju pysyi päässä loppuun asti. Piiruakaan en antanut periksi, jes...mähän oon kova;))) Jaloissa oli voimaa ihan hemmetisti eikä ne vetänyt edes hapoille pahasti. Reisiin on tullut ihan uutta jaksua!! Siinä se taas nähtiin: salitreenaus on kaiken A ja O!!!

Tulipahan tämäkin mieltä askarruttava asia testattua. Kun tekee kovaa salitreeniä, se ei todellakaan ole aeroobisesta kunnosta pois ja hyvä niin. Jokainen kova, kipukynnykseen saakka ja sen yli vedetty salitreeni nostaa sykkeen yhtä korkealle kuin kovassa aerobisessa treenissä. Olen ehkä aliarvioinut salitreenin tehoa aeroobisen kunnon ylläpitäjänä.

Jykä pumppaa.

Jalkatreenit, etenkin etureisitreeni, on niin kovaa settiä, että siinä ollaan pitkään maksimisykkeissä. Mulla on usein salilla roska-astia kaiken varalta vieressä, se tuo turvallisuuden tunteen, jos oksennus pärskähtäisi ilmoille:D Tämän hetkisessä etureisitreenissä kolmisarja on se tappavin sarja. Sen ajaksi on vedettävä ns. henkinen kupla ympärille ja unohdettava muu maailma täysin. Hiki valuu ja räkä lentää...tuskan kyyneleetkin saan aikaiseksi likimain joka kerta. Tulee totaalinen epätoivo, mutta treenikaveri kun ei armosta ymmärrä yhtään mitään, niin jokainen setti vedetään totaaliseen tappiin saakka. Olo on erittäin tylsä heti tuon sarjan jälkeen, mutta siitä selvittyä olen niin ylpeä, että olen päässyt sellaiseen tilaan. Se tila ei tule helpolla ja olen varma, että se "tila" kasvattaa mun rimppakinttuja isommiksi.

Tämän aerobisen kokeilun jälkeen voin siis palata rauhallisin mielin rautojen ja matalasykkeisen aerobisen pariin, tietäen että salitreeni, kaikessa moninaisuudessaan kehittää kuntoa kokonaisuudessaan:)

Spinningin jälkeen olo oli taivaallinen ja energinen, jaksoin vielä vaikka mitä. Salitreenin jälkeen vointi on aina aivan toinen, energiasta ei ole tietoakaan. Olo on kaikkensa antanut ja hetkellisesti musertavan väsynyt. Aika iso ero tuntuu olevan salitreenin ja spinningin välillä tässä mielessä. Saan itseni täysin loppuun salilla, mutta aerobista pitäisi tehdä huomattavasti pidempään, ennen kuin samanlaiseen väsymykseen pääsisi.