torstai 31. toukokuuta 2012

Juttuja ja kuvia

Onpas se aika taas rientänyt. Kirjoittaminen on jäänyt vähille. Työvuorojen lisäksi aikaa on löydyttävä 4-5 salikertaan, 6 tuntiin aeroobista ja poserauskin vie viikossa vähintään tunnin. Tässähän sitä on aikatauluttamista kerrakseen, kun kotiasiat ja muu normielämä on hoidettava. Mutta mukavaahan se on, ettei tarvitse istua sormia pyörittämässä, vaan saa elää kiireistä, ihanaa ja omanlaistaan elämää.

Tuossa reilu viikko sitten kävi pikkuinen haaveri salilla. Treenaan mieheni kanssa aina yhdessä ja työnjako treeneissä on rakentunut ajanmittaan toimivaksi ja tehokkaaksi. Kun toinen vääntää sarjaa, toinen varmistaa ja avustaa esim. pudotussarjoissa, pakkotoistoissa ja negatiivisissa. Kyseessä oli ns raskasviikko, jolloin treenipainot on niin raskaat kuin ikinä vaan pystyy tekemään teknisesti oikein. Olin tekemässä vinopenkkissä rintaa käsipainoilla. Olen juuri vähän aikaa sitten päässyt siirtymään 25 kilon painoihin. Jyrki varmistaa tässä liikkeessä kyynärpäistä, eli sieltä on helppoa avustaa sarjan viimeisiä liikkeitä pakkotoistoina. Olin työntämässä viimeistä eli kasia ylös, tunsin että nyt mennään äärirajoilla, vasemmasta kädestä petti tekniikka ja paino putosi laittialle, samassa oikea käsi petti ja käsipaino tuli naamalleni. Se rusahti silmien väliin, nenän varteen. Tuska oli kamala. Ryntäsin heti Elixian respaan ja sain kylmäpussin, joka auttoi kipuun. Paino ei onneksi pudonnut korkealta, mutta nenä turposi komeasti. Oli pakko lähteä käymään lääkärillä näyttämässä vammaa. Röntgeniä siitä ei kuulema kannattanut ottaa, koska turvotusta oli niin paljon. Pelkäsin, että nenästä tulee ihan vino, mutta taivaan kiitos selvisin vähällä. Vasen nenän varsi tuli tietenkin kauniin mustaksi, mutta väri palasi normaaliksi kuitenkin jo viikossa:) Nenän muotokin on suurinpiirtein normaali:)

Ennen tätä haaveria, en ollut koskaan edes ajatellut, että jotakin tälläistä voisi sattua. On ne painot ennenkin pudoneet käsistä, mutta nyt en ehtinyt hallitsemaan tilannetta mitenkään. Olemme muuttaneet kyseisessä liikkeessä varmistamista erilaiseksi eli Jyrki pitää käsipainoista kiinni, ei kyynärpäistä ja olen siirtynyt takaisin 22,5 kiloon. Pienemmillä painoilla pystyy kuitenkin tekemään puhtaampaa työtä, joten lihaskehitys ei siitä huonone.
   
Diettiviikko 7 on menossa jo hyvää vauhtia. Kiloja on tippunut vähän reilut 2, mutta vaatteet alkaa jäädä armotta isoiksi. Salilla jaksaa edelleen painaa täysillä ja muutenkin on uskomattoman energinen olo. Tämä on hienoa aikaa ja nautin siitä täysillä, koska energiatasot tulee dietin jossakin vaiheessa laskemaan varmaankin rajusti. Ajattelin laittaa pari kuvaa piristämään näitä kirjoituksia.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti