Päiväkirjaa viimeisistä päivistä ennen kisoja

25.8 Lauantai

Tasan viikko Jyväskylän kisoihin.

Herätyskello soi aamutuimaan, BCAA:t ja burnerit naamaan ja radalle. Toiseksi viimeinen tunnin aeroobinen ennen h-hetkeä lähti käyntiin. Virtaa oli ihan hemmetisti, juoksin intervalleja ja hihkuin onnellista ja energistä oloa. En voi uskoa, että kisadietin viimeisinä päivinä voi kokea oloaan tälläiseksi, luulin, että tässä vaiheessa ollaan ihan suoraan sanottuna paskana, mutta eipäs ollakaan!! Osaan nykyään olla tavattoman kiitollinen hyvistä ja energisistä päivistä ja hetkistä.

Kävin vielä vähän läpi pumppailua, että se on sitten hallussa lavan takana.

Seuraavana päivän ohjelmassa olikin lähtö kohti Elixiaa ja peilisalille poseerauksia ja kävelyä harjoittelemaan. Tuntuu, että näissä on kokoajan korjaamisen varaa, hienosäätöä...jne. Näihin asioihin on nyt tulevalla viikolla käytettävä vaan aikaa, jokaikinen päivä. Hauskaa hommaahan sekin on, mutta kyllä se ihan työstä käy.

Jotenkin huikean juhlallinen olotila, nimittäin tänään tein viimeisen raskaan treenin (rinta/hauis). Treeni lähti aluksi liikkeelle pelottavan hyvin; penkki ja viparit meni hullun kiilto silmissä, mutta niihin se suurin käytettävissä oleva energiani sitten sulikin. Alkoi työ! Psyykkistä kokoamista ja uusiin haasteisiin kiinni. Tieto siitä, että jokainen tehty sarja on viimeinen rutistus ennen kisoja, antoi voimia. Sosiaalisuudesta ei ollut enää tietoakaan, onneksi Jyrki tietää ja tuntee minut niin hyvin, että osaa valita oikeat sanat oikeisiin paikkoihin<3 Sanat: loistavaa, hyvin menee, vielä yksi, uskomatonta jne antavat voimaa tiukassa tilanteessa tai se, että saan aikaa itseni kokoamiseen kovan sarjan jälkeen<3


Illalla lähdimme vielä puusavottaan. Halot oli hakattu jo klapeiksi, joten aloimme roudaamaan niitä kotiin, puuvarastoon. Vähän nämä pitkät kynnet ehkä hidasti osaltani hommia, mutta naisellisen kauniisti vaan klapista kiinni ja klapi pinoon, yksi kerrallaan ja hyvin meni. Nyt on talveksi puita. Mikä sen ihanampaa kuin takkatulen loimotus, kynttilän valo ja oman siipan kainalo<3

26.8 Sunnuntai

Tasan viikko Lappeenrannan sm-karsintoihin.

Viimeinen tunnin aamu-aeroobinen lähti käyntiin ja intervalli-tyyppisesti sekin. Edelleen on virtaa ja paljon.

Paino on käyttäytynyt välillä oudosti, silmämääräisesti on näyttänyt, että läski sulaa, mutta vaaka jumitti tuossa pari viikkoa itsepintaisesti samoissa lukemissa. Jatkoin kuitenkin Matin ohjeiden mukaan samalla dietillä ja nyt muutaman päivän aikana paino on pudonnut oikein mukavasti. Kaitpa se oli joku kehon oma protesti tähän hommaan:) Tähän mennessä olen tiristänyt rasvaa (=painoa) pois 10 kiloa.

Tänään ohjelmassa oli tietenkin taas kävelyä ja posetusta Elixialla sekä huolelliset venyttelyt koko keholle. Lavalle nousu alkaa jännittämään, sehän se suurin haasteeni onkin tässä projektissa:) Ehkä juuri tuo jännitys saakin minut näin energiseksi.

Huomenna alkaa viimeistelyviikko, varsinainen kisadietti siis vedetty läpi kunnialla, räyh!!


Olen miettinyt elämäni aikana hyvin paljon miten voisin laihtua ja saada kivan näköisen kropan. Jostain ihmeen syystä se on ollut minulle aina tärkeä asia. Noh, jokaisella pitää kai olla jokin viiraus ja päähän pinttymä. Kokeilin vuosien myötä kaikki mahdolliset ja mahdottomat dietit ja poppakonstit. Mikään ei toiminut. Kuvittelin, että kun vaan syön vähän ja liikun paljon, saan vartalon, johon voisin olla tyytyväinen. Eipä se sitten pitänyt paikkaansa ollenkaan, tuolla keinolla sain vain aineenvaihdunnan jumiin ja kaikki syöty varastoitui aina vaan tehokkaammin rasvana kroppaan, jojoilin painoni kanssa. Halusin tästä jojoilusta eroon, halusin tuloksia, lihasta. Lihaksikkuus tekee vartalosta terveen näköisen ja antaa kauniisti muotoja. Ensimmäinen asia, joka minun piti korjata oli säännöllinen, terveellinen ja riitävä syöminen sekä järjellinen määrä aeroobista liikuntaa, salitreenien rinnalle. Olin liikunta-holisti, kovat aeroobiset suoritukset antoivat minulle isosti kiksejä. Offilla olen kuitenkin jo pikku hiljaa pystynyt niistä luopumaankin.

Vasta tämän kisaprojektin aikana olen tajunnut, miten valtavan kovan työn takana minun tämänkin hetkinen kuntoni on. Tie kisalavalle on ollut pitkä ja vaativa. Välillä tuntuu, että en millään haluaisi luopua tämän hetkisestä kunnostani :)  Kisojen jälkeen on kuitenkin paluu arkeen ja kisakunto muuttuu taas erilaiseksi. Siihen on vaan sopeuduttava. Positiivinen asia tietenkin "rasvaisemmassa" kunnossa on se, että jaksan taas treenata sata lasissa. Treenaaminen on parasta! Ja ylipäätään fitness elämäntapana!

27.8 maanantai

Viimeistelyviikon ensimmäinen päivä

No niin, taas on nukuttu vaatimattomat 10 tunnin yöunet:) Tänään otin lyhyemmän ja kevyemmän aeroobisen eli muutin lenkin enemmän metsälenkiksi. Villakoirakin ihmetteli, kun tuttu, joka aamuinen lenkki vaihtui uusiin maisemiin. Aamupalana oli tuttu ja turvallinen puuro, vähän vain suolattomampana.

Maailman Paras apuni ja tukeni, Jyrki on luvannut hoitaa koko tämän viikon ruoka-politiikkani millilleen ja grammalleen ohjeiden mukaan. Se on todella suuri apu ja helpotus:) Kisapäivien "erityis ruokavaliotkin" on jo ostettu valmiiksi. Ihanaa suunnitelmallisuutta!

Päivän vesimäärä mitattiin pulloihin, nappasin eväsrasian mukaan ja painuin Elixialle. Täytyy kyllä myöntää, että Elixia (Seppälä) on loistava paikka treenata ja valmistautua kisoihin! Henkilökunta on ystävällistä, kannustavaa ja auttavat kaikessa, missä vain voivat. Peilisalikin on ollut käytössäni hyvin joustavasti eli paljon:)

Aloitin tuttuun tapaan kävely- ja poseharjoittelulla.

Pieni kulinaristinen ruokatauko oli mukavaa pitää jumppapallon päällä:) Sitten taas jaksoi jatkaa. Ruoka (=riisi ja kana) maistuu aina hyvälle, vaikka siinä ei ole enää mitään mausteitakaan, ripaus suolaa vain...niin ja oliiviöljyä, slurps!

Salitreeni oli tällä kertaa lihashuoltotyyppistä treeniä ja venyttelyt tein huolellisesti keskittyen kerrankin "kuuntelemaan" kehoa. Voi piru, miten kankea olen. Taas kerran lupasin pyhästi, että otan huolelliset venyttelyt treenikiertoon mukaan.

Nyt kun tuota virtaa tuntui olevan tosi hyvin, lähdimme Jykän kanssa shoppailemaan kaupungille ja sillä reissulla kävin hakemassa kisabikinit postista. Varjelin sitä pakettia kuin aarretta, ettei se vaan unohdu mihinkään:) Sehän se vielä puuttuisikin. En laita kuvia biksuista tässä yhteydessä, tulkaa kaikki, jotka tätä luette, katsomaan kisoja niin näette ne:) Ne on UBEET!!

28.8 tiistai

Viimeistelyviikon 2. päivä

Hyvät, pitkät yöunet nukuttu ja villakoira sai taas puolen tunnin metsälenkin. Askel painoi tänä aamuna vähän enemmän kuin eilen, mietin tulisiko tästä päivästä edellisiä raskaampi. Dietin aikana jaksaminen on vaihdellut aika hurjasti. Hyvien, energian täyteisten päivien jälkeen saattaa tulla jaksamisessa nopeastikin voimakas romahdus. Tässä on oppinut kummasti kuuntelemaan omia tuntemuksiaan ja olen myös oppinut sanomaan ääneen (=varoittamaan) muulle perheelle, kun on huono hetki meneillään.

Päivä lähti kuitenkin ihan hyvin käyntiin, kun vatsa sai kaurapuuronsa:) Sovitin kisabikineitä ja testailin millaista niiden kanssa on liikkua. Bikinit tuntui mukavilta ja näytti myös niin omalaisilta, rakastan niitä!!

Käyn joka aamu heti herättyäni puntarissa, nyt viimeisen viikon aikana paino on tullut alaspäin reilut 2 kiloa, se on huikea määrä. Alas se tulee seuraavienkin päivien aikana. Kroppa muuttuu joka päivä ja ne muutokset on selvästi havaittavissa, se tuntuu jotenkin niin uskomattomalta. Tämä viimeistelyvaihe on minusta ehkä mielenkiintoisin koko projektissa ja tässä vaiheessa osaavan valmentajan ohjeistus on korvaamaton.

Tässä pieni vilautus bikineistä, loput on nähtävillä kisoissa:))

Elixialla aloitin taas kävelyharjoittelulla ja poseerauksilla. Salitreenissä kävin kevyesti läpi rinnan ja selän, venytellen aina huolellisesti sarjojen välillä. Tälläinen treeni on todella vieraan oloista, harvoin sitä miettii päänsä puhki mikä paino olisi missäkin sarjassa riittävän kevyt:) Jalat venyttelin taas huolella, ne on aika kireellä vielä, mutta päivä päivältä paremmat.

29.8 keskiviikko

Viimeistelyviikon 3. päivä

Tämä päivä oli väsy-päivä, näin nämä olotilat vaihtelee. Normaalit, viikkoon liittyvät kuviot salilla tuli hoidettua ja sitten pääsinkin kotiin nukkumaan. Uni on kyllä hieno asia, se korjaa oloa tehokkaasti. Kävin iltapäivällä kampaajalla varmistamassa, että olen jatkossakin blondi:) ja blondina tässä taas painetaan etiäpäin.

Tämän viikon ehdottomasti paras juttu ruokavaliossa on ruhtinaalliset kaksi annosta puuroa päivässä:) Sillä jaksaa tehdä aamupäivän puuhastelut ja nukkua yöt makoisasti.

30.8 torstai

Hyvin ja pitkään nukuttu yö takana. Lenkkarit jalkaan ja liikuntariippuvaisen villakoiran kanssa lenkille. Olipas hieno syksyinen aamu, syksy tuoksuu jo selvästi ilmassa.

Eilisestä väsymyksestä ei ollut enää tietoakaan, onneksi. Elixialla oli ohjelmassa edellisten päivien kaltaiset harjoitteet. Erikoista tässä treenissä oli se, että se oli viimeinen treeni ennen kisoja, siis vihoviimeinen!! Taas yksi etappi saavutettu! Hieno tunne, kun muistelee kaikkia niitä treenejä, joita on vedetty, jotta on päästy tähän hetkeen. Kyllä siinä on PALJON tunteja ja paljon hikeä puskettu, mutta hauskaakin se on ollut.

Tänään havahduin kummastelemaan tähän lajiin ja kisoihin liityviä asioita. Tajusin, että suuri osahan niistä aiheuttaa pelkkää tuskaa ja kipua. Salitreeni itsessään on melkeinpä aina yhtä tuskaa ja oksennuskin siinä meinaa tulla, mutta siitä huolimatta se koukuttaa täysin ja tavoitteena on tehdä seuraavasta treenistä vielä kovempi. Hieronnat (erityisesti ne reidet) aiheuttaa järjetöntä tuskaa, mutta sinnekin on päästävä kerta toisensa jälkeen uudelleen, koska se silminnähden on järkevää:) Dietti; se vaatii selkärankaa ja kovasti. Se ei ole aina pelkkää euforiaa vaan vaatii monenlaista järjestelyä, suunnittelua, pidättäytymistä, tinkimistä yms, niin ja joskus voi olla ihan kirkuva nälkäkin. Karvanpoisto; tämäkin on tehtävä ennen lavalle nousua. Höylääminen kestää kauan ja karvojenpoisto sokeroimalla ei tuota sekään nautintoa, ainakaan ihan kaikkien alueiden osalta:)

No, voisihan tätä listaa jatkaa, mutta tuska on vain tunne ja kaiken sen takana on kuitenkin se tärkein eli tavoitteellisen ja tuloksellisen treenaamisen mukanaan tuoma elämäntapa, joka antaa kaikista ajoittaisista kärsimyksistä huolimatta paljon iloa, hyvää oloa ja terveyttä elämään:))

Kisapäivän kassi on haettu olkkarin lattialle ja siihen sujahtaa hiljalleen tarvike jos toinenkin. Toinen, isompi laukku on myös avattu, siihen putoilee Lappeenrannassa tarvittavia juttuja. Armas huoltajani Jyrki, jakoi kisapäivän evääni oikeisiin annoksiin ja suunnitteli siihen liittyviä asioita. Huomenna ruokaani tulee taas vaihteeksi muutoksia ja ruuat valmistuivat jo tänään. Onpahan se sitten huomiselta pois.

 
    Kotikokki.


Aamulla lähden laittamaan kynnet kuntoon ja iltapäivällä tulee ensimmäinen kerros väriä iholle. Illalla onkin sitten kilpailijakokous Hotelli Alexandrassa. Huh, jännittää!