Tsekkauskäynti ja ketoosi

17. dieettiviikko mennä hurahti ja 18. viikkokin taipuu jo lopuilleen. Viime viikko oli vähän erilainen kuin aiemmat ja tämä erilaisuus oli erittäin tervetullutta, ihan vaihtelun kannalta. Tällä viikolla pääsin "tyttöjen vaakalukemiin"; paino pamahti alle 70 kilon!! Aika makeeta katsoa, kun puntarin lukemat alkaa kutosella:))

Valmentajalla käynti 
17. Viikko alkoi valmentajan luona kuntotsekillä ja sitä olin kieltämättä jo odottanut kuin hullu puuroa. Nuppi alkaa tekemään tepposia ja ajatus alkaa kiertämään herkemmin epäoleellisten asioiden ympärillä. Ennen Matin luona käyntiä tuntui ettei kunto edisty riittävästi. Aina sama tässä vaiheessa; alan kiirehtiä ja hötkyillä, vaikka tiedänkin, että se on turhaa. Kisat lähestyy ja sitä ei voi hetkeksikään unohtaa. Siitä johtuen valmentajan järjenääni on entistä tärkeämpää, jotta homma ei mene metsään.

Tämä dieetti on ollut minulle sellainen, jossa olen mielelläni lähtenyt kokeilemaan uusia juttuja. Aiemmat dieetit on ollut tasaista hiilareiden niistoa, eikä ruoka-aineisiin ole tullut muutoksia. En ole tarvinnut/halunnut tankkauksia tai ketoosia. Nyt haluan kokeilla itselleni uusia asioita, koska tiedän pystyväni mihin vain, kun niin päätän, ehtona tietenkin se, että kokeilemisella on selkeä järki ja tarkoitus.

Aiemmin kokeilin minulle uutta juttua eli hiilaritankkausta ja nyt lähden valmentajan ohjeistuksella KETOOSIN IHMEELLISEEN MAAILMAAN. Ketoositila on pitkään kiinnostanut minua ja halusin nyt tietää miltä kyseinen tila tuntuu omalla kohdallani ja miten pääsen siihen. Ainahan voi lukea asioista, mutta se, millaista on itse olla ketoosissa onkin aivan toinen juttu. Haluan kokea sen.

Ketoosi
Sain hyvät ketoosidieettiohjeet valmentajalta. Ruuat tuntuivat suorastaan houkuttelevilta. Olin tässä jo ehtinyt haaveilla munakkaasta, mutta nyt tuleekin sitä munaa sitten oikein olantakaa:))












Aloitin dieetin heti kuntotsekkausta seuraavana päivänä eli tiistaina. Aamupalapuuro jäi pois ja tilalle tuli kinkkumunakas salaatin kera. Ei huono ollenkaan!! Välipalarahka sai myös jäädä ja tilalle tuli esim. raejuusto munalla-välipala. Ruokina oli kanasalaatit ja illalla rahka. Eli hiilarit likimain nollille ja tilalle protskua ja hyviä rasvoja. Treenin jälkeinen palautusjuoma muuttui myös niin, ettei se enää sisältänyt hiilareita.

Pelkäsin, että tulen kärsimään kovasta nälästä ja että ketoosi on jotain aivan kamalaa. Ketoosin ensimmäisen viikon aikana nälkä ei muodostunut minkäänlaiseksi ongelmaksi. Verensokerit pysyvät näillä ruuilla hyvinkin tasaisina, joten se on varmastikin se juttu, mikä helpottaa oloa normaaliin dieettiin verrattuna. Olotila on ollut pääosin erittäin hyvä, ajoittain on tullut palelua ja lyhyitä "romahduksia", mutta ne tuntemukset on jo niin tuttuja, ettei ne juurikaan päivärytmiin vaikuta. Nesteet poistuivat rominalla ensimmäisen kahden päivän aikana ja sen näki kunnon selkeänä kiristymisenä. Päkki alkoi näkymään ja alaselän nestekertymät katosivat ja näistä muutoksista olen kiitollinen.

Nyt, ketoosin toisen viikon lopulla, alkaa kyllä olla jo nälkäkin. Aamupala munakas ei houkuttele enää yhtään, vaihtaisin sen puuroon niin mielelläni. Selkeästi kaipaan hiilareita tai kroppa kaipaa.


Ketoosilla olen näin alkuun kaksi viikkoa ja sitten tankkaan hiilaria koneeseen kunnolla. Saapi nähdä mitkä fiilikset hiilaritankkaus antaakaan tällä kertaa, kun taustalla on parin viikon ketoosi. Veikkaisin, että väsymys on käsin kosketeltavissa. Nyt kun kirjoitan tätä, tankkaus häämöttää jo ylihuomenna. Kieltämättä odotan sitä erittäin paljon. Siihen asti mennään näillä keinoilla:)

Treenit
Treeneistä olin alkuun huolestunut, ajattelin ettei niitä vedä pirukaan läpi ilman hiilareita. Mutta kun ne vaan päättää vetää läpi, niin nehän vedetään, ei se sen kummempaa ole! Tämä homma on tahdosta kiinni, jos haluaa, pystyy!! Olen varmaan hullu, mutta oon niin liekeissä! Nautin tästä hommasta aina vaan enemmän, mitä kovemmaksi tämä muuttuu. Treenitehot on ihan yhtä hyvät kuin ennenkin, toki joudun psyykkaamaan paljon, paljon enemmän kuin aiemmin, mutta sen teen. Treenipainoja en ole laskenut missään, enkä tule laskemaan. Nyt tehdään töitä! Musta tuntuu, että vedän treenit kovempaa kuin koskaan, polte treenaamiseen on aivan valtava.

Töppöset mukaan ja leireilemään

IFBB:n kilpailuun valmistavaleiri
Aikku Halmo ja Maija Jouhki pitivät viikonlopulla Helsingissä poserausleirin. Olen käynyt aina liiton leireillä ennen kisoja. Kisakauden ulkopuolella en niissä käy, koska en ole katsonut niitä tarpeelliseksi. Offilla olen niin offilla, etten kisahommia silloin edes mieti. Mutta nyt posetreenit tuli tarpeeseen. Toki olen harjoitellut T-kävelyä ja poseasentoja paljon ja nyt tuntuikin hyvältä päästä varmistamaan tiettyjä asioita ja asentoja. Dieetin aikana olen aktiivisesti posettanut noin 3 kertaa viikossa, mutta kerrallaan vain lyhyen ajan. Kunto ei tahdo riittää pitkiin poseraus periodeihin.

























Tässä joitain kuvia, eivät ole aivan tämän hetken kuvia kuitenkaan.

Lihaspyöreydelle sai sanoa heipat hiilarittomuuden vuoksi, mutta näillä eväillä mennään kohti tankkausviikkoa! Jospas se pyöreys tulisi takaisin vielä ennen kisoja:))